Lastenlääkäri oli vanhempi, äärimmäisen mukava mies. Hän kuunteli minua ja otti kontaktia tyttöön. Katsoi tarkkaan minun yölliset "muistiinpanot" ja jutteli kanssani melkein puolisen tuntia. Tätä en ollut osannut odottaa, sillä edellisellä käynnillä (toinen lastenlääkäri) lääkäri viittasi kiintaalla minun puheilleni ja kuittasi uniongelmat lapsen ilmavaivoilla ja passitti meidät kotiin. Tämä lääkäri otti ihan asiakseen tytön vaivat ja sanoi, että tässä tilanteessa hän ei näe muuta keinoa, kuin että tyttö tulee osastolle pariksi yöksi seurantaan ja he alkavat selvittää mistä ongelmat johtuvat. Hän kuitenkin heitti ilmoille epäilyn, josko tytöllä olisi sellainen vaiva kuin silent-refluksia (närästystauti). Olen kyllä kuullut refluksista, jossa lapsi pulauttelee paljon, mutta en koskaan tästä silent-refluksista. Tässä pulauttelua ei tule juurikaan, mutta mahan hapan sisältö pääsee virtaamaan ylöspäin takaisin ruokatorveen, kurkkuun, nieluun ja jopa suuhun asti. Ja tämä tietysti tuntuu inhottavana poltteluna. Vaivaan on oma lääkkeensä, mutta ennenkuin tyttö pääsee osastolle seurantaan ja tutkimuksiin paras keino tätä vaivaa helpottamaan kotona on nostaa sängynpäätyä ylöspäin sekä olla syöttämättä lasta ihan kylläiseksi, jotta vatsalaukku ei tavallaan "läikkyisi".
Olin lääkärireissun jälkeen niin onnellinen, että itku ei ollut kaukana. Nyt meitä kuunneltiin ja tilanteemme otettiin käsittelyyn. Pilkahdus valoa jo tunnelin päässä.
Päivällä kun mies tuli töistä kotiin hän passitti minut nukkumaan ja teki ruuan. Olipa ihana saada nukkua ja herätä ruuan tuoksuun. Ja tyttökin oli vielä syötetty :)
Illalla kävimme miehen kanssa vielä elokuvissa. Kyllä oli kiva käydä ihan kahdestaan muuallakin kuin kaupassa.
Ja muuten, viimeyönä tyttö nukkuin sängynpääty koholla ja heräsi vain muutaman kerran!!!! Uskomatonta. Ja nyt mulla riittää virtaa, kun on nukkunut "kunnolla".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti