Huh, onpas pitkä aika viime päivityksestä. Noh, tähän on syynsä. Olemme nimittäin olleet vähän siellä sun täällä perheen voimin ja vielä ensi viikolla sama hulina jatkuu. Sitten toivottavasti alkaa elo hieman tasaantua ja pääsee blogin äärellekin useammin.
Elokuun ensimmäisenä päivänä olin tyttökavereideni kanssa Tampereella katsastamassa Red Hot Chili Peppers:n keikan. Keikka oli kyllä aikamoinen ja rahoille sai vastinetta. Ei voi valittaa.
Muutenkin tämä pieni irtiotto arjesta oli kyllä ehdottomasti ihana. Muutama päivä koostui hyvästä ruuasta, musiikista ja etenkin hyvästä seurasta. Jäi kyllä niin hyvä mieli taas tästä. Toivottavasti tapaamme tytöt pian uudelleen :)
Saman viikon lauantaina vietin hyvän ystäväni kanssa tyttöjen iltaa tässä meillä, miehen ollessa tyttösen kanssa mökillä. Ja jälleen ohjelmassa hyvää naposteltavaa, juotavaa ja laatuseuraa!!
Kyllä nämä omat hetket ystävien kanssa tekee hyvää.
Seuraavalla viikolla tiistaina suuntasimme ystäviemme ja lasten kanssa Helsinkiin. Ohjelmassa oli mm. Linnanmäki ja vaan oleilua hyvässä seurassa.
Tyttönenkin pääsi laitteisiin äidin kanssa ja hauskaa oli. Ja pitihän minunkin käydä muutamassa laitteessa kiljumassa ystäväni kanssa. Joka vuosi vaan enemmän ottaa mahanphjasta nuo laitteet :)
Meillä tulikin sitten vähän enemmän tavaraa mukaan, sillä me jatkoimme sitten Helsingistä omalla porukalla Turkkiin viikoksi.
Olipa kyllä aikamoinen homma pakata kahden päivän tarpeet koko porukalle ja sitten vielä kahteen matkalaukkuun viikon tarpeet. Halusin nimittäin pitää tavarat selkeästi erillään, Helsingin tavarat ja Turkin tavarat, jottei tarvitse matkalaukkuja purkaa vähän väliä..
Torstaina 9.8. meillä lähti lento Turkin Antalyaan klo 6.00 ja kentällä piti olla viimeistään 4.30. Koska olimme jo edellisenä iltana valmiiksi Helsingissä kävimme tsekkaamassa isot matkalaukut ruumaan meneviksi jo edellisenä iltana valmiiksi, joten aamulla lähtöselvityksessä olisi vähemmän tavaraa mukana kun lentokenttähotellista saavuttiin kentälle.
Tyttönen oli ihmeen pirteä aamulla, vaikka hänet piti kesken unien herättääkin. Hän nukkui n. puolisentuntia koneessa ja sitten tyttöstä saikin ihan urakalla viihdyttää, mutta ihmeen hyvin matkanteko sujui hänen kanssaan. Nousuihin ja laskuihinkaan hän ei reagoinut mitenkään.
Turkissa olikin sitten aika lämmin :) Noin 40 astetta päivisin ja yöksi lämpötila laski noin 10 asteella. Siellä siis tarkeni :) Mielestäni oli liian kuuma lämpötila tyttöselle, vaikka hän ei siihen oikeastaan muulla tavalla reagoinut kuin väsymyksellä. Tyttönen kun on niin innostunut itse juomaan nokkamukeistaan, niin hän ihan innoissaan joi vettä koko viikon :)
Olimme varanneet All inclusive hotellin, jossa sai sitten ruokaa ja juomaa mihin kellonaikaan tahansa. Tämä helpotti suuresti, kun ei tarvinnut tyttösen kanssa odotella ruokia yms. vaan pääsi samantien syömään kun siltä tuntui. Meillähän nuo ruokailut sujuikin hyvin nopeasti. Kovin paljoa emme kerenneet ns. nautiskelemaan, sillä tyttönen ei meinannut viihtyä kuin sen 15-20 min. paikallaan syöttötuolissa..
Tyttönen viihtyi hyvin altaalla, missä olimmekin usein aamupäivisin ennen päiväunia. Toinen hotellin altaista oli koko aamupäivän varjossa, joten siellä pystyimme hyvin olemaan pidemmänkin aikaa. Päiväunien jälkeen menimme useasti rantaan, kun pahin paahde oli helpottanut klo 15-16 aikaan.
Välillä kävimme mieheni kanssa vuorotellen rannassa tyttösen päiväunien aikana. Toinen jäi huoneeseen tyttösen kanssa ja toinen meni altaalle tai rantaan.
Hotellin puitteet oli kivat, hotelli oli uusittu täysin 2011-2012. Palvelu olikin sitten hotellissa aivan toista luokkaa. Välillä suorastaa ala-arvoista. Harmitti kyllä kovasti, sillä lapsen kanssa hotellilla tulee vietettyä enemmän aikaa kuin kaksin miehen kanssa ja nyt ei välillä huvittanut oleilla siellä sitten yhtään!
Täytyy sanoa, että muuten Turkki yllätti positiivisesti. Ihmiset olivat ystävällisiä ja ruoka hyvää (poislukien hotelli). Minulla oli omat ennakkokäsitykseni Turkista, mutta voisin mennä kyllä uudestaankin. Tietysti huono hotellikokemus jättää jälkensä muistikuviin koko maasta, mutta silti yllätyin iloisesti.
Kaikenkaikkiaan loma sujui yllättävän hyvin pienen lapsen kanssa, vaikka kyllähän se ihan työnteosta käy. Ei niinkään samanlaista lomailua ollut kuin ennen ;)
Kotiin saavuimme seuraavan viikon perjantaina. Kerkesimme purkaa matkalaukut ja pestä pyykkiä ja nukkuakin hieman. Nimittäin sunnuntaina suuntasimme koko porukka Lahteen siskoni perheen luokse, sillä mieheni aloitti myös opinnot Lahden ammattikorkeakoulussa. Mies viipyi opiskelureissullaan koko viikon ja me tyttösen kanssa palasimme kotiin keskiviikko päivänä.
Miehellä jatkui tänään työt normaalisti ja maanantaina on sitten minun vuoroni lähteä opintielle. On kyllä ollut iha mahdotonta pyöritystä koko elokuu, mutta onneksi kohta rauhoittuu pikkasen.
Jännityksellä odotan maanantaita, ensimmäistä koulupäivääni pitkiin aikoihin. Olen toki innoissani, mutta muutama perhonen on vatsassa :)
