Olipa kerran eräs tavallinen äiti, joka oli hulluna lapsiinsa. Saman äidin samat lapset tekivät hänet säännöllisesti hulluksi.
Oli tavallinen äiti, joka uupui vauvansa itkuun. Äiti, joka
silmäpussiensa laaksoista kirosi tehtyjä lapsiaan. Ja jonka silmissä
kiilsivät syyllisyyden kuumat kyyneleet.
Oli tavallinen äiti, joka odotti eteisessä yöjuoksuilla huitelevaa
humalaista teiniään. Kotiin tullessa komensi ja tuomitsi, vaikka sydän
huokaisi syvään helpotuksesta.
Oli tavallinen äiti, joka teki tavanomaisia lihapullia. Ei luomua, ei
läheltä, eikä erityisen hienolla rasvahappokoostumuksella. Ja aivan
tavalliset mukulat söivät niitä suut suppuralla, ketsupilla koristellen.
Oli tavallinen äiti, joka kuuli moitetta äitiydestään sieltä täältä
epävarmuuttaan ruokkimaan. Se sama äiti viilteli itse terävästi
sanojensa piikeillä toisia tavallisia äitejä.
Oli tavallinen äiti, joka halusi toisinaan töihin ja sitten toinen,
joka pysyi pitkään kotona. Kumpainenkin äitiydessään yhtä lailla vajaita
ja täysiä.
Oli tavallinen äiti, jonka piti tarjota lapselleen turvaa, mutta olikin
itse kahdesta turvattomampi. Vaan niin viisas, että haki itselleen
apua, jottei veisi turvattomuuttaan sukupolvesta seuraavaan.
Oli tavallinen äiti, joka piinallisesti suoritti äitiyttään. Jokaisen
täydellisesti hallitun osa-alueen myötä hän astui askeleen kauemmaksi
tärkeimmästä.
Oli tavallinen äiti, joka tunsi pistoja sydämessään aina omalla
ajallaan. Vaikka hyvin tiesi isän hoitavan lapsia yhtä tavallisen
hienosti kuin itsekin.
Oli tavallinen äiti, joka päivän päätteeksi tulistui primitiiviseen
raivoon. Huusi kurkku suorana pennuilleen, ettei täällä saa huutaa. Ja
oli niin tavallisen surkea esimerkki lapsilleen.
Oli tavallinen äiti, joka katsoi lapsenlastaan oman lapsensa suloisessa
sylissä. Joka kuin vahingossa lipsautteli tietävämpiä ohjeitaan, vaikka
tunsi omansa osaavan paremmin.
Oli tavallinen äiti, joka niin kovin kaipasi puolisoaan. Vaan ei
osannut enää rakastaa kiukun, väsymyksen, kurahousujen ja tiskirättien
takaa.
Oli tavallinen äiti, joka tavallisen tasaisesti huokaili valtaisan vastuunsa ja äärettömän rakkautensa äärellä.
Oli tuiki tavallinen äiti, joka usein mietti, oliko riittävästi äiti.
Vaikka oli vain aivan tavallinen äiti, ei mitenkään erinomaisen
erityinen, ja juuri siksi täydesti inhimillinen ja ainutlaatuinen.
Maaret Kallio
Kirjoittaja on seksuaaliterapeutti (NACS) ja työnohjaaja.
Tämä oli jotenkin niin hienosti kirjoitettu, että oli ihan pakko ikuistaa... :)
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
sunnuntai 18. marraskuuta 2012
Isänpäivää, illallisia ja vaikka mitä :)
Isänpäivää juhlittiin meillä mukavasti perheen kesken. Isi yllätettiin suklaisella sitruunatuorejuustokakulla ja tietysti isiä vähän lahjottiinkin :) Alkuillasta kävimme myös ravintolassa ruokailemassa isommalla poppoolla, kun mieheni vanhemmat ja hänen sisko olivat mukana. Oli kyllä oikein mukava ja leppoisa päivä.
Koulutehtävät meinaa hukuttaa mut täysin alleen. Tuntuu, ettei päässäkään pyöri mitään muuta kuin tekemättömät tehtävät ja vielä aloittamattomat kurssit... blaaah. Jotenkin ei nyt vaan jaksais millään. Ei kertakaikkiaan! No, reilun kolmen viikon rutistus ja sithän meillä on miehen kanssa se viikon loma Afrikan auringon alla.
Lomaa odotan kyllä ihan mielettömästi, mutta kaihertaa kuitenkin ajatus siitä, että tyttönen jää tänne mummon hoiviin. Hyvässä hoidossahan tyttönen onkin, mutta silti.... No, tässä on vielä kolme viikkoa sopeutua ajatukseen.
Eilen meillä oli tyttöjen kanssa Neljäntähden savolaisen illallinen osa 2/4. Olin vissiin niin hätäisenä ruokapöydässä ja syömässä, että kamerakin jäi kokonaan kassiin.. höh!! Illallinen oli aivan mahtava ja ohjelma sopi tälle porukalle kuin nenä päähän :)
Meille tarjoiltiin alkuruuaksi caesar-salaattia, pääruuaksi oli madeiralaista perusruokaa: ranskalaisia perunoita, höyrytettyjä porkkanoita & parsaa, leivitettyä kuhaa ja sen päällä banaania. Jälkiruuaksi oli ihanan mehevä suklaakakku kera mascarponevaahdon.
Banaani&kala yhdistelmä hieman alkuun arvelutti, mutta pakko myöntää, että toimi äärimmäisen hyvin. Banaani oli paistettu samalla pannulla kalan kanssa, joten ei ollut niin makeaa kuin normaalisti banaani nyt on.
Ohjelmana meillä oli Speden Spelit! Aivan mahtava ilta oli siis eilen.
Ensiviikosta olisi tulossa taas melko tsäpäkkä!
Olisi tiedossa jumppaa, koirien pesua, koirien trimmiä, Neljäntähden savolaisen illallinen osa 3/4 ja vielä tyttöjen perinteiset pikkujoulut!
Kouluhommiakin pitäisi keretä jossain välissä tekemään. Kuitenkin ajatuksena olisi tällä viikolla tuoda joulua kotiin. Joulukorttien tekoa voisi vähän suunnitella ja jotain koristeita voisi hakea jo vintiltä. Haluan fiilistellä jo hyvissä ajoin, jouluihminen kun olen :)
Koulutehtävät meinaa hukuttaa mut täysin alleen. Tuntuu, ettei päässäkään pyöri mitään muuta kuin tekemättömät tehtävät ja vielä aloittamattomat kurssit... blaaah. Jotenkin ei nyt vaan jaksais millään. Ei kertakaikkiaan! No, reilun kolmen viikon rutistus ja sithän meillä on miehen kanssa se viikon loma Afrikan auringon alla.
Lomaa odotan kyllä ihan mielettömästi, mutta kaihertaa kuitenkin ajatus siitä, että tyttönen jää tänne mummon hoiviin. Hyvässä hoidossahan tyttönen onkin, mutta silti.... No, tässä on vielä kolme viikkoa sopeutua ajatukseen.
Eilen meillä oli tyttöjen kanssa Neljän
Meille tarjoiltiin alkuruuaksi caesar-salaattia, pääruuaksi oli madeiralaista perusruokaa: ranskalaisia perunoita, höyrytettyjä porkkanoita & parsaa, leivitettyä kuhaa ja sen päällä banaania. Jälkiruuaksi oli ihanan mehevä suklaakakku kera mascarponevaahdon.
Banaani&kala yhdistelmä hieman alkuun arvelutti, mutta pakko myöntää, että toimi äärimmäisen hyvin. Banaani oli paistettu samalla pannulla kalan kanssa, joten ei ollut niin makeaa kuin normaalisti banaani nyt on.
Ohjelmana meillä oli Speden Spelit! Aivan mahtava ilta oli siis eilen.
Ensiviikosta olisi tulossa taas melko tsäpäkkä!
Olisi tiedossa jumppaa, koirien pesua, koirien trimmiä, Neljän
Kouluhommiakin pitäisi keretä jossain välissä tekemään. Kuitenkin ajatuksena olisi tällä viikolla tuoda joulua kotiin. Joulukorttien tekoa voisi vähän suunnitella ja jotain koristeita voisi hakea jo vintiltä. Haluan fiilistellä jo hyvissä ajoin, jouluihminen kun olen :)
torstai 8. marraskuuta 2012
I heart JLo
Maailman kauneimmaksi naiseksi nimitetty, upea JLo esiintyi eilen Helsingissä. Ja minä olin hyvän ystäväni kanssa katsomassa hänen keikkaa!!!
Ja täytyy myöntää, että hän on kerrassaan UPEA!!!!!
Kaikenlisäksi, että hän näyttää tyrmäävältä, hän myös osaa laulaa. Ja hän laulaakin koko keikan ilman taustanaohoja yms. Keikka oli siis upea ja JLo oli mahtava!! :) :) :)
Kuvat lainattu MTV3:n sivuilta
Kuvat lainattu MTV3:n sivuilta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)